Parhaan ystävän tarina

Heissan! Vähän on väsynyt olo kuuden tunnin unilla, mutta oli se sen arvosta nimittäin suomihan voitti U18 maailmanmestaruuden luvuilla 6-1. Tänään on tiedossa vähän blogijuttuja, siivousta ja chillailua. Vähän masentaa se, että ulkona sataa kaatamalla räntää ja kesän pitäs olla tulossa..se 365 photo challenge juttu ei nyt alkanutkaan vielä viime viikolla vaan aloitan sen vasta tällä viikolla:D nyt kuitenkin tän päivän aiheeseen. Ajattelin kertoo mun parhaan ystävän tarinan ja sen miten meistä tuli parhaita ystäviä. Välillä saatte taas tälläsiä syvällisempiä tekstejä, mutta mennään asiaan.

Ollaan oltu Roosan kanssa nyt noin 12 vuotta parhaita kavereita. Tutustuttiin päiväkodissa, vaikka siitä ajasta en oikein kyllä muista mitään. Ainut hyvä muisto on se, että laulettiin aina keinuissa tuulet puhaltais laulua ja edelleen muistellaan sitä hyvällä. Oikeestaan oon tuntenu Roosan koko ikäni, sillä asutaan vaan noin 500 metrin päässä toisista. Eskariin ja kouluun oli kiva mennä kun tunsi jo kavereita ja kun oli ainakin se yksi johon luottaa. Koko peruskoulun ajan oltiin Roosan kanssa hyviä kavereita. Välillä tuli hetkiä kun kaikki ei menny niin hyvin, mutta kuitenkin kaikesta ollaan selvitty. Joka päivä, joka tunti ja joka välkkä oltiin yhessä. Oli tärkeetä, että oli ainakin yks ihminen kehen voin luottaa. Peruskoulu meni lopulta aika nopeesti, vaikka välillä se tuntuikin ikuisuudelta. Ala-asteella oltiin Roosan kans melkeen joka päivä toisillamme kylässä, jopa sillon kun oli seuraavana päivänä kokeita ja niihin luettiin yhessä. Vasta nyt alkaa arvostaan, että on ollut koko elämän ajan näin hyvä ystävä. Roosa auttaa aina kun tarvii apua, kerron sille kaiken ja voin luottaa siihen ihan täysillä. Peruskoulun jälkeen oli ehkä vähän pelokkaat ajatukset siitä, että jatkettais molemmat eri kouluihin. Kuitenkin tää on menny hyvin ja nähään melkeen joka päivä bussissa ja vaihdetaan kuulumisia. Enään ei todellakaan oo yhtä paljon aikaa toisille niin kuin joskus ala-asteella. Koulu vie molemmilta paljon aikaa eikä keretä nykyään enään paljoo viettään aikaa yhessä. Onneks kuitenkin kesä on edessä ja sillon varmasti vietetään paljon aikaa yhdessä. Oon tosi ilonen sillä oon saanu viettää niin paljon hyviä muistoja Roosan kanssa ja mikä parasta oon saanu sen Tapparafaniks. Tähän loppuun kerron vielä meiän yhteisiä hyviä ja ikuisia muistoja ;-)

.....jokavuotiset mökkireissut
 
.....suoreissu ja vaarallinen sellanen :D
 
.....Tapparan parissa vietetyt hetket
 
.....uimareissut kesäisin
 
.....kylpyläreissu Flamingoon
 
.....kesäiset piknikit
 
.....mökin läheiselle rannalle pyöräily
 
.....shoppailureissut
 
.....peruskoulun päättärit
 
.....synttäreiden juhlimiset
 
.....halloween bileet
 
.....hiihtoretket
 
.....leirikoulu 4 luokalla
 
.....rippijuhlat
 
Ja paljon muuta! ♥ Olet tosi tärkeä! ♥




















Ei kommentteja